Amarn Whirlwind VH-00000

nimi:	Amarn Whirlwind, "Viili"	rotu:	ratsuponi 57.625 %
rekisterinumero:	VH-00000	säkäkorkeus:	147cm
sukupuoli:	tamma	painotus:	este-/kenttäpainotus
ikä:	s. 18.07.2008	ikääntyminen:	ks. sivupalkki
omistaja:	Maijunen	kasvattaja:	Amar, Heijastus

Luonne

Kun sekunnit seisahtuvat, minuutit matelevat, tunnit tasaantuvat, vuorokaudet vierivät ja päivät pyörivät, kadun hetki hetkeltä enemmän Viilin ostamista - minä, intohimoinen kouluratsastaja ja puoliverikasvattaja estepainotteisen ratsuponin selässä on jo hullu yhdistelmä sanottunakin, ja silloin kun kauhistutan maailmaa nousemalla tämän pienen nakkini selkään ja tulemalla sieltä muutamassa sekunnissa alas, ovat asiat todellakin nurinkurin. En tiedä sitäkään, että miksi ostin ponin vähän villeistä vanhemmista, varsinkin kun olen aina puhunut hyväluonteisten elikoiden puolesta... Viili on kuitenkin Viili, eikä muuksi muutu, vaikka talkkunalla täytettäisiin, joten tamma saa viettää harraste- ja kisaponin elämää varsin mukavassa seurassa.

Koska olen periaatteen ihminen, uskottelen itselleni päivästä toiseen, että Viili on oikein hyväluonteinen poni, mutta niinä hetkinä kun tamma talloo varpaani saman hoitokerran aikana kahdeksatta kertaa, nappaa kiinni hihansuusta sekä takalistosta ja antaa myöskin ilmaisen puumerkkinsä, on minun ehkä pakko myöntää, että omistan aika inhottavan nelijalkaisen. Eihän siinä mitään, mikäli Viili vain toisinaan kokeilisi rajojaan, mutta tämän kanssa tappelu on jokapäiväistä, eikä se myöskään ymmärrä komentojen syvimmäistä tarkoistusta: mikäli kiellät tammaa, se tahtoo pitää entistä hauskempaa kokeilemalla, miten hoitaja reagoi uusintaotteluun. Viilin kanssa otetaan revansseja yhä uudelleen ja harvinaisen sekä valitettavan usein ne päätyvät kaksijalkaisen tappioon, sillä päättäväisyyttä ja sitä ilkeyttä tästä ponista löytyy vaikka millä mitalla.

Harvemmin Viilin hoitaminen innostaa tulemaan tallille, varsinkaan niinä räntäsateisina syyspäivinä, jolloin loskaa on polveen ja taivaalta sataa niin pikkuakkoja kuin iskee myös salamoita - ja Viili saa tämän ukkosmyräkän jyrähtelemään yhä kovempaa. Jo niinkin yksinkertainen asia kuin ruokkiminen aiheuttaa ihan järkyttävän kriisin, eihän pieni kullanmuru nimeltänsä Viili voi missään tapauksessa odottaa saati tyytyä kitupiikin omistajan antamaan liian pieneen ruokamäärään jolla vain yritetään saada se satulavyökin joskus kiinni kun ei ole varaa ostaa uutta. Eikä voi edes olettaa, että Viilin saisi turvallisesti saati helposti tarhaan - ensimmäiseksi tamma vetäytyy nurkkaan, sitten kun urheilet loimen kanssa se saa omintakeisin sätkyn pinkoen täyttä jalkaa ulos ja jos olet viisaasti ottanut Viilin naruun ennen tätä, menet perässä. Muutenkin neitokainen on taluttaessa aika vauhdikas, juoksee muiden kaakkien luokse haastamaan riitaa ja pinkoo sitten luuserina kauas pois.

Tamma ei ole tutun hoitajan kanssa niin paha kuin sen ensivaikutelma antaa ymmärtää, joka koostuu siitä, kun Viili koettelee rajojaan. Mikäli on alusta asti tiukkana, niin tamma rauhoittuu hiukkasen ja tyytyy vain harjatessa äärimmäisen rumaan mulkoiluun sekä luimisteluun, joka voisi melkeinpä jo antaa eläinsuojeluviranomaiselle huolen aihetta mutta eipä anna koska Viiliä ei heidän lähettyville raahata. Viili ei yllättäen pidä koko harjauksesta, mutta kun se sen sietää, niin omistaja hymyilee jälleen tyytyväisenä ja rohkenee tarttua kavioon kuin tosikengittäjän lailla - ja todeta sen huonoksi ideaksi. Liekö perin outoa vai sittenkin luonnollista, että Viilin kengittäjät vaihtuvat jokaisella käyntikerralla, mutta neiti ei ole todellakaan helppo, vaan se esittää emältä oppimaansa kolmijalkajuoksua sekä takapuolenjahtausta. Varusteiden kanssa Viili ei ole ihan niin paha, ehkä se tietää pääsevänsä lennättelemään rakasta kuskiansa, tai ei vain jaksa käyttää energiaa ilkeilyyn - mitä nyt pullistelee tai omaa vain jatkuvasti paisuvan mahan sekä vähän nostelee päätään, mutta ei paha, ei paha!

Viili on ratsastettavuudeltaan ehdottomasti reipas ja sähäkkä sekä vaativa - kuuliainen ei tippaakaan. Tamma laittaa kuskin varmasti koville omintakeisilla tempauksillaan, mutta mikäli sen kanssa jaksaa puurtaa vaikkapa mummomyrskyissäkin, niin ehkä jonain päivänä treenit saavat hymyn huulille ja toivottavasti menestystä kilpailuissakin. Viilin selässä tulee kuitenkin olla rauhallinen ja kärsivällinen, eikä sen juttuihin saa lähteä mukaan. Suosittelen lämpimästi muistelemaan päämäärää kuuliasesta esteitä taidokkaasti ylittävästä ponista silloin kun se päättää riuhtaista ohjat käsistäsi ja heittää nättejä pukkeja, mutta siinä vaiheessa alkaa kyllä jo olla oikeus suuttua. Raivaria on kuitenkin turha venyttää puolen päivän mittaiseksi, Viili ottaa herkästi nokkiinsa eikä tee sitten mitään. Mutta esteisiin loikaten, tamma hyppää kyllä hyvin, vaikkakin mikäli se tulee liian kovalla vauhdilla, niin lähestyminen voi jäädä kehnoksi ja hypystä tulla kummallinen kenguruloikka, mutta yli päästään varmana, sillä Viili kieltää äärimmäisen harvoin. Hyvin verryteltynä tamma voi vielä kääntyäkin radalla, mutta jos esteet on aloitettu vain tuosta noin, on rautakangen taivuttaminen esteeltä toiselle työn ja tuskan takana.

Kouluvääntö ei todellakaan ole Viili-ponin alaa, sillä eihän pienen tamman kärsivällisyys riitä tähän alkuunkaan, eikä sen liikkeillä helppoa tasoa korkeammalle pötkittäisi. Mikäli tätä extreme-urheilua haluaa kuitenkin kokeilla (ja sitähän tulee harrastaa aika monta kertaa viikossa), niin suosittelen lämpimästi aloittamaan apujen testauksella sekä perusteellisella, hitaasti etenevällä lämmittelyllä, jotta Viili saa varmasti tarpeeksi aikaa - energia siltä ei kuitenkaan lopu. Tamma saattaa huijata pakoilemalla apuja taittamalla päänsä ryntäisiin tai heittämällä takaosaa ulos sekä puskemalla ulkolapaansa, mutta tarkkaavainen ratsastaja osaa varmasti korjata nämä ongelmakohdat pehmeillä avuilla ja löytää Viilistä sen "jutun" - kun yhteistyö sujuu, tamma rentoutuu ja ryhtyy jopa kuuntelemaan kuskia, vaikka on edelleen hieman kiireinen ja jäykähkö, joten taivuttamassa saa olla jatkuvasti. Maastoillessa Viili on itseasiassa ihan mukava, vaikka säpsyykin paljon ja tekee jälleen rakastamiansa karateloikkia (en ole kyllä harrastanut karatea joten en tiedä menisivätkö liikkeet läpi lajin säännöissä), mutta peltolaukoissa neitokainen on haka! Lisäksi maastoesteet ylittyvät tyylillä, joskin aika kovaa...

Kuljetuksen suhteen Viili on aika kovapäinen, muttei lainkaan pelokas - korkeintaan se kettuilee ylimääräisten herkkujen toivossa ja kun hermoheikko omistaja sortuu niillä houkutteluun, kyydissä ollaan oitis ja maha kasvaa jälleen. (Jonain päivänä käy varmasti niin, että kisapaikalla huomaamme satulavyön ratkenneen siinä vaiheessa kun sitä yritetään kiristää ensimmäiseen reikään.) Niin, kilpailuissa sitten Viili on hieman jännittynyt ja tuntuu sähläävän aivan omiaan, mutta jälleen perusteellinen lämmittely jossa ei ole kuin muutama hyppy sekä paljon sileällä työskentelyä on avain onneen tai voittoon - en tiedä kuinka usein tämän ponin kanssa voi onnea saavuttaa, mutta tosissaan, mitä vähemmillä hypyillä pärjää niin sen rauhallisempi Viili on.

Sukutaulu

i. Lumivuon Narsil rp 50%, rt, 148 cm, YLA1	ii. Jamboree Radon rp 25%	iii. Joe RDN rp 50% (westfalen x nf), trn, 146cm
		iie. Armina von Radon westfalen, km, 163cm
	ie. Lumivuon Nienor rp 75%, rt, 145 cm	iei. Suhinan Morcis nf, km, KTK-II, ERJ-II, KERJ-III, YLA3
		iee. Rommien Quick Around rp 50% (xx x nf), mrn, 147,5cm
e. Amarn Whirella rp, km, 147cm	ei. Heijastuksen Pyry rp 43.5%	eii. Suzyn Lumipyry rp 37.5%, km, 145cm, YLA2, KTK-III
		eie. Suzyn Suklaasuukko rn, rp 50% (conn x ox), 144cm, ERJ-II
	ee. Devil's Desire Zi rp 87%, 146cm	eei. Devil Cream CRP rp 87,5% (c x rp 75% (rp 50% (? x rp 50% (ox x ?)) x nf)), 148cm, esiKTK
		eee. Picquet Zi rp 87,5% (wm x rp ?% (nf x rp ?%)), KRJ III, KTK-II

Jälkeläiset:
t./o. Nimi (i. Isä) om. Omistaja

Sukuselvitys

Ei vielä sukuselvitystä

Valmennukset

Esteratsastusvalmennus 9.11.2010, valmentajana toimi bill
Jo alkuverryttelyn aikana huomasin, että kanssanne tulisi kiinnittää todella paljon huomiota lähestymisiin ja vauhdin säätelemiseen. Poni oli heti verryttelyssä niinsanotusti kuin tulisilla hiilillä, mutta sait pidettyä sen melko hyvin hanskassa. Aloitimme harjoituksella, jossa tultiin ensin ravissa puomeille, pysähdyttiin niiden eteen ja ylitettiin ne rauhallisessa käynnissä. Kun harjoitus sujui ravissa, siirryitte laukkaan. Ensimmäisen kerran Viili paineli melkein pitkin maneesin seiniä, eikä kuunnellut lainkaan apujasi. Kokeilimme uudelleen ravissa ja kun se onnistui, siirryitte taas laukkaan. Toisella kerralla tehtävä sujui jo hieman paremmin. Kun poni kuunteli apujasi, siirryimme toteuttamaan samaa harjoitusta ristikon kanssa. Lopulta, kun Viili oli mahdollisimman hyvin avuillasi, siirryimme pääty-ympyröille ja pystyjen pariin. Harjoitus suoritettiin niin, että ensin ratsastettiin iso pääty-ympyrä, sen jälkeen hypättiin ympyrällä oleva este, esteeltä jatkettiin pian ravissa seuraavalle ympyrälle ja suoritettiin sama tehtävä uudelleen. Kun haluat pidättää ponia, laske takapuoli penkkiin ja istu tiiviisti. Loppuvalmennuksen aikana Viili toimi melko hyvin, vaikka energiaa löytyi edelleenkin vaikka pienen kylän lämmittämiseen.

Ominaisuuspisteet

Saavutetut vaikeustasot

Tasottomat kilpailut

Ikääntyminen

Amarn Whirlwind VH-00000

Luonne

Sukutaulu

Sukuselvitys

Valmennukset